Taas on kulunut aikaa viimeisesta kirjoituksesta. Berliinin jalkeen tutustuin Venetsian lisaksi Firenzeen ja Siennaan. Kavin parissa museossa ja kirkossa ja muistelin raamatun tarinoita. Lahinna kuitenkin kavelin ympariinsa ja tutustuin kaupunkeihin. Istuin toreilla, join cappuchinoa ja soin lounaaksi pastaa. Kauneinta oli Sienna ,sen vanhat kadut, iso aukio ja erityisesti bussi- ja junamatka ruskeiden rapattujen talojen, peltojen ja kukkuloiden lapi.

Siennan jalkeen paatin lahtea Nizzaan. en tiennyt kaupungista oikeastaan mitaan. Muistelin etta johonkin sinne lahelle sijoittui pienena kavereiden kanssa salaa seuraama saippuaooppera, Saint Tropez. italialaisella lipun myyjalla oli hankaluuksia ymmartaa englantia mutta lopulta se ymmarsi mita Night train to Nizza tarkoitti. Tai niin luulin.

Genenevan asemmalla 23.30. Tutkin lippuja vasta nyt tarkemmin ja huomasin etta night train tarkoittaa kuutta tuntia geneven asemmalla nukkumista. Aina pitaisi muistaa tarkistaa liput ennen junaan menoa! Aseman odotussali oli lukossa joten parkkeerasin makuualustan laiturille numero viisi. Luin kirjaa, soin evaita ja valilla hypin ja pompin kylmaa pois. Asema oli autio. Silloin talloin joku siirsi junia ja siivoja lakaisi laiturilta tupakantumppeja ja vesipulloja. Lahdin etsimaan vessaa, mutta tietysti nekin olivat lukossa. Yritin paasta asemalta ulos mutta ovet olivat isoilla kettingeilla kiinni. Koko asemalla oli lisakseni vain vanha nainen puovipussiensa kanssa. Jutteli leppoisasti yksikseen.

05.30 juna Nizzaan viimein saapui. Loppujen lopuksi yo asemalla ei ollut niin paha. En paassyt pois mutta ei kukaan paassyt asemalle sisaankaan. Join Firenzesta jaanytta trippi-punaviinia ja lopettelin Donna Leonin Venetsiaan sijoittuvan murhatarinan. Hyva tapa jattaa Italia taakse.

Nizzassa oli kesa. Parina paivana satoi mutta silloinkin oli lamminta. Asuin Antoine De Saint- Exupery hostellissa jonka seinat ja ovet oli koristeltu Pikku prinssin, ketun ja planeettojen kuvilla. Katossa oli tahtitaivas. Paikka oli aanestetty Euroopan parhaimmaksi hostelliksi ja ymmarran kylla miksi. Mahtava henkilokunta, halvat hinnat, aamiainen, netti, lakanat, kuljetukset kaikki sisaltyy hintaan. Plus iso joukko mahtavia ihmisia. Yhden yon sijasta jain Nizzaan kolmeksi yoksi. Suurin osa hostellin vieraista oli nuoria kanadasta, austraaliasta, jenkeista, uudesta seelannista. eurooppalaisia oli vahemmisto.

Kaytiin vaihtelevilla kokoonpanoilla ulkona, hullut saksalaiset tytot ja kanadalainen poika viihdyttivat meita muita joka ilta uusilla peleilla ja leikeilla. Retki Monacon loistoon, paiva rannalla, chagall ja Mathisse museo seka tatuointi- nayttely.  Romanttinen kavely kello neljan jalkeen tyhjassa kaupungissa baarista hostellille. Taydellista!

Perjantaina lahdin yojunalla kohti barcelonaa. Elamani epamukavin junamatka. Junassa ei toiminut lammitys ja vaunut olivat jaatavia. Barcelona otti kuitenkin lempeasti vastaan. Kavelin Gaudin Sagrada de familian lahistolla ja loysin valtavan kirpputorin josta sain ostettua maatilalle tarvittavia vaatteita ja saappaat. Kiakkea tarpeellista ja vahan muutakin.

Eilen pongasin hostellin seinalta julisteen jostain karnevaalista. Ah oih oih! Kaksi kulttuurikeskuksiksi vallattua vanhaa tehdashallia, sirkus, teatteria, tanssia, musiikkia, inkivaarikiljua, vegaani sapuskaa. Vietin koko paivan taloilla. Juttelin sirkukseen kuuluvan tyton aknssa ja han sanoi etta toisessa talossa voi asua. Etta tervetuloa vaan sitten kun tulet takaisin maatilalta. Estupendo!

Tanaan yhdeltatoista lahtee bussi kohti Santa Colomaa ja ensimmaista maatilaa. Tilan emanta ja isanta eivat puhu yhtaan englantia ja eilen havaitsin vallatulla talolla etten mina puhu yhtaan espanjaa, en edes  "un pocito" niinkuin tilalle mainostin. Jannittavaa. Kohta kuukausi reissua takana ja viela kolme kuukautta edessa. Me gusta mucho!